Poimintoja Maitovalmennuksesta: ympäristöä ja hyvinvointia

ProAgrian Maitovalmennuspäivät pidetään 6.-7.9. Ensimmäisenä päivänä on pureuduttu muun muassa ilmastonmuutokseen ja maatalouden ympäristövaikutuksiin sekä eläinten hyvinvointiin.

MTK ry:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola viittasi Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen elokuun lopulta ja asetteli sankarin viittaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilensidonnassa viljelijöiden harteille. Terve maaperä sitoo hiiltä, ja mitä multavampi maaperä on, sitä paremmin se sietää sään vaihteluita, Pietola sanoi.
 
Ilmastonmuutokseen varautuminen on hillintää ja sopeutumista, Pietola huomautti. Keinoja ovat hiilidioksidin sitominen ilmakehästä maaperään kasvavilla kasveilla ja fossiilisista polttoaineista luopuminen, jotta hiilidioksidia ei vapaudu lisää.
 
 
Yliopistonlehtori Jarmo Juga Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta muistutti, että vaikka EU-maissa maataloustuotantoa pyritään hillitsemään, kehittyvissä maissa tilanne on toinen. Maidon kulutus kasvaa joka paikassa, mutta erityisesti kehittyvissä maissa, ja niissä tuotantoa pyritään lisäämään.
 
Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että on eläimillä on heikko tuotos ja eläimiä on siksi oltava paljon, Juga sanoi. Hän muistutti, että me voimme auttaa kehittyviä maita tässä – jalostus- ja ruokintaosaaminen ovat merkittävässä roolissa tuotoksen parantamisessa.
 
Juga huomautti, että luonnonmukainen tuotanto ei ole ratkaisu kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, ellei sen tuottavuutta pystytä parantamaan merkittävästi. Luomutuotannossa karjojen keskituotokset ovat tavanomaista tuotantoa alhaisempia ja eläimiä tarvitaan siksi enemmän. Hän muistutti, että muista näkökulmista luomutuotanto voi kuitenkin olla tavanomaista tuotantoa parempaa. Eläinten hyvinvointi on esimerkki tästä. Luomutuotanto on myös onnistunut lisähinnan ja -arvon rakentamisessa tuotteille.
 
 
Mty Lappalan Anna Lappalainen korosti tiimin merkitystä ison tilan eläinten terveydenhuollossa. Heidän tilallaan tiimiin kuuluvat tilan oman väen lisäksi terveydenhuoltoeläinlääkäri, praktiikkaeläinlääkäri, ruokinta-asiantuntija, jalostusneuvoja, viljelyn asiantuntija ja sorkkahoitaja.
 
Yli 200 lehmän karjassa on todettu toimivaksi käytännöksi se, että eläimille annetaan herkästi kipulääkettä. Kun maidon solutaso nousee, lehmä saa kipulääkkeen. Lappalainen kertoi tämän vähentäneen antibioottien käyttöä lypsylehmillä.
Jalkavaivat ja hiertymät ovat vähentyneet parsimuutoksen jälkeen. Kun kuivikkeena käytetään separoitua lantaa, ei tarvitse säästellä kuivikkeessa sen hinnan takia.
 
 
Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovetiltä korosti, että kun hoidetaan sairasta eläintä, ollaan jo myöhässä. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Hän konkretisoi viestiä antamalla kaksi suomalaisesta aineistosta laskettua esimerkkiä. Utaretulehduksen kustannukseksi sairastunutta lehmää kohti on laskettu 600 euroa ja sorkkasairauden hinnaksi 300-350 euroa sairastunutta lehmää kohti.
 
Teksti ja kuva: Hanna Pehkonen