Poimintoja Maitovalmennuksesta: ympäristö, jalostus ja poikimahalvausten ennaltaehkäisy

ProAgrian Maitovalmennuksen toisena päivänä keskusteltiin peltojen vesitaloudesta, lehmien terveydestä ja rehunkäyttökyvyn parantamisesta.

Etelä-Suomen salaojakeskuksen Mikko Ortamalan mukaan vesitalouden pitäisi olla osa viljelysuunnittelua. Tiloille voidaan tehdä kuivatustarvekartoitus, jossa selvitetään peltojen kuivavarat, laskuaukot, salaojakaivot, valta- ja piiriojien kunto, rumpujen kunto ja asennustaso, salaojien kuivavara, salaojien ojavälit, kaatoprosentit, huuhtelun tarve ja mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille.

Ortamala sanoi nyrkkisääntönä, että mitä sameampaa pellolta valuva vesi on, sitä enemmän siinä on kiintoainetta, ja mitä enemmän vedessä on kiintoainetta, sitä enemmän siinä on fosforia.
 

Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Mehtiö tarttui ympäristöasioihin kotieläinjalostuksen työkaluilla. Hän kertoi, että lehmien rehunkäyttökyvyn parantaminen on tärkeää paitsi ympäristö- ja ilmastosyistä, myös tuottajien talouden ja ruokaturvan vuoksi.

Mehtiön mukaan rehun sulavuuden periytymisaste on noin 0,3, ja se on näin ollen ominaisuus, jota voidaan parantaa jalostuksella. Rehuhyötysuhteen parannuksella saadaan laskennallisesti taloudellisia hyötyjä, mutta on muistettava, ettei sitä voi parantaa rajattomasti, vaan biologiset rajat tulevat vastaan jossain vaiheessa.

Rehunkäyttökyvyn määrittely on mutkikasta, sillä eri eläimet voivat olla eri tavalla tehokkaita eri vaiheissa lypsykautta. Lypsykauden alun energiatehokkuus voi todellisuudessa olla sitä, että lehmä kärsii negatiivisesta energiataseesta, mikä ei tietenkään ole tavoiteltava asia.
 
 
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kirsi Järvenranta kertoi havainneensa tutkimusaineistosta, että poikimahalvausten määrässä on maakunta- ja tilakohtaisia eroja. Hän oletti, että erojen syyt ovat vaihtelevia, eikä tutkimuksessa ollut löydetty rehun kivennäispitoisuuksista selittävää tekijää eroille.

Hän kertoi rehunurmen kivennäispitoisuuksien vaihtelevan sääolosuhteiden mukaan, mutta merkittävästi vain ääriolosuhteissa. Järvenranta kertoi, että kylmyys haittaa nurmen ravinteidenottoa, ja korosti rehujen kivennäisaineiden määrityksen tärkeyttä erityisesti kylmien ja sateisten kesien jälkeen. Hän suositteli magnesium- ja kalsiumlisää poikimahalvausten ehkäisyssä.
 
Maitovalmennuksen ensimmäisen päivän aiheita käsitellään edellisessä Ajankohtaista-tekstissä.
 
Teksti ja kuva: Hanna Pehkonen